perjantai 26. helmikuuta 2010

Viides ja toivottavasti viimeinen sivu avattu.

Päätin sitten kumminkin laittaa valokuvaukselle ihan ikioman sivun.
Syystä että, valokuvaus on  minulle paljon enemmän, kun kuvien ottamista.
Kuvausreissut ovat tietynlaista henkisten voimavarojen lataamismatkoja. En lähtiessäni ajattele että jotain kuvia on pakko saada, vaan otan kameran mukaan, jos jotain mukavaa tulee vastaan retkelläni.
Joskus saatan istua pitkäänkin mättäällä ja katselen jotain "karahkaa ja siinä killuvaa vesipisaraa" tms. rauhotun ja rentoudun päivän/elämän stresseistä, aika ja kiire menettävät merkityksensä, on vain tämä hetki ja olotila.. Joskus taas kamera "laulaa" ja kuvaan ahmien, posket punaisena, keskittyneenä kaikkeen mitä eteen tulee.

Kun kuvaan yritän saada kuviini sitä tunnelmaa ja olotilaa jonka itse saan/koen retkelläni, tiedä sitten onnistunko siinä, mutta monta murhetta ja surua olen sinne mättäänkoloon, joenpartaalle, merenrantaan tms  jättänyt.
Nautinnollisia ovat myös sisarusteni kanssa tekemäni valokuvausretket.
Silloinkin voin aivan rauhassa tutkia ja kontata kurseikossa (niin muuten tekevät siskonikin) eikä minun tarvitse murehtia, että pitkästyvätkö he tai haluavatko jo jatkaa matkaa tms.
Hauskaa on myös ollut huomata,  että vaikka olemme jonkun  kuvattavan kohteen ohi  tulleet eri tahdissa ja emmekä ole kiinnittäneet huomiota mitä toiset ovat kuvanneet, kuvia tarkastellessa olemme ottaneet kuvat juuri samasta kohdasta ja suunnasta. Jollei kameran tiedoista pystyisi katsomaan kuka kuvan on ottanut, voisin väittää sisarieni ottamia omikseni ja päivastoin.

2 kommenttia:

  1. Täältähän löytyi aivan upeita valokuvia. Ihan kaikkia en ehtinyt vielä albumistasi selailemaan, mutta tulen ihan varmasti katsomaan ne kaikki.
    Todella kaunista!

    VastaaPoista
  2. Elisa Kiitoksia, mukavaa jos kuvani miellyttävät, tulehan vierailulle aina kun haluat.

    VastaaPoista

Iloitsen kommentistasi / I am glad your comment